lauantai 24. marraskuuta 2012

Kaamosmasennus ja superdieetti

"Kaamosmasennustilassa esiintyy masennustiloissa ilmeneviä tavanomaisia oireita, kuten surullisuus, alentunut mieliala, ahdistuneisuus, ärtyneisyys, mielihyvän ja mielenkiinnon kokemisen menettäminen sekä arvottomuuden, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteet. Oirekuvalle on ominaista unentarpeen lisääntyminen, fyysisen aktiivisuuden väheneminen, väsymys, seksuaalisten halujen heikentyminen, ruokahalun kasvu ja etenkin hiilihydraatti- tai tärkkelyspitoisten ruokien syöminen ja painon lisääntyminen. Tavanomaisesta masennustilasta poiketen oireet voimistuvat iltapäivisin. Kaamosmasennuksen oireet toistuvat vuosittain samaan aikaan talvisin. Oireet alkavat ilmetä yleensä lokakuussa, ovat voimakkaammillaan marraskuusta tammikuuhun ja lievittyvät helmimaaliskuun aikana." (Terveyskirjasto)

Jep, kuulostaa ihan multa! Olen ollut niin ahdistunut, että olen pohtinut jo vaikka mitä mielenterveyssairauksia. No joo, kyllä mä stressaan ja ahdistun helposti muutenkin, mutta loppusyksy on aina pahinta aikaa. Ja juuri tuo painonnousu (johtuen syömisestä) on syy siihen, miksei tähän aikaan vuodesta mulla koskaan ole ollut motivaatiota laihduttaa. Viimeksi asetin tavoitteeksi syödä normaalia ruokaa normaalissa rytmissä. Se on onnistunut, en ole napostellut pitkin päivää. Nälkäkään ei oikeastaan ole ollut. Herkkuja kyllä tekee mieli usein. Arkena olen melko hyvin pysynyt niissä erossa. Eilen ostin tutti frutti pussin (400g) josta meni eilen ehkä 150g-200g. Sitten tulikin huono olo. Onneksi ei ole tullut ihan älyttömästi syötyä, mutta ei kyllä ole tehnyt mieli liikkua yhtään. Väsyttää koko ajan, vaikka nukkuisi kuinka paljon. Kirkasvalolamppu eli valohoito varmaan auttaisi, se on ehkä ostettava veronpalautuksista ;)

Mä oon niin kateellinen ihmisille, jotka ovat aloittaneet elämäntaparemontin ja pysyneet siinä vuodenkin. Mä olen tehnyt elämäntaparemontin varmaan sata kertaa ja laihtunut aina 7-8kg. Joskus 10kg. Sen enempään en ole pystynyt. :( Mä oon päättänyt ilmoittautua fitfarmin superdieettiin, joka alkaa 7.1. Tiedän monia, jotka ovat sillä karistaneet usean kymmenen kiloa ja se voisi toimia mulle, kun turhaudun laihduttaessani kymmentä kiloa yli puoli vuotta. Eikä sillä hitaalla painonpudotuksella ole koskaan ollut mulle pysyviä tuloksia. Päinvastoin, ne samat kilot lihoo takaisin parissa kuukaudessa aina.

Olen aika innoissani superdieetin aloittamisesta. Jännittää, mutta tammikuussa on aina kova motivaatio pudottaa painoa. Mies tulee mukaan superdieettiin eli on helppo tsempata toisiamme! :)

Onko mulla superdieettaavia lukijoita?! Olisi kiva kuulla kokemuksia!

Loppuun vielä yksi toive ;)

weheartit

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Uutta yritystä

Nyt on paha olla kaikista herkuista, joten nyt tuntuisi hyvältä ajatukselta taas pyrkiä terveelliseen ruokavalioon. Jos pahin kaamosmasennus olisi takana päin, toivottavasti? Mutta nyt myös mies on halukkaana lähtemään herkuttomalle linjalle. Ongelma on vain siinä, että huomenna motivaatio ei ole niin korkea kuin nyt, kun on huono olo. Huomenna tekee taas mieli karkkia ja suklaata. Mutta aion sanoa EI. Nyt saa mässäily loppua!! Yritän muistaa aamulla vaa'alle, varmaan olen lihonut takaisin laihduttamani kilot :( Ainakin se on pelko. Toisaalta aina pääsee alaspäin jos haluaa, eikös?

Tarkoitus olisi yrittää nyt:

- syödä normaalia ruokaa normaalissa rytmissä
- syödä sellaista ruokaa, mitä mieli tekee (ei ns. laihdutusruokia mutta kuitenkin terveellisyys huomioiden)
- pyrkiä olemaan erossa herkuista ja roskaruoasta

Pitäisi onnistua. Nyt on tärkeämpää saada ruokarytmi takaisin kuin laihtua. Jos alan syömään hirveän vähällä kalorimäärällä vain superterveellistä ruokaa, niin motivaatio ei kauas kanna.

torstai 8. marraskuuta 2012

Pahoittelut hiljaisuudesta

Hei ihanat lukijat :)

Pahoittelen hiljaiselosta! Mulle syksyn pimein aika on aina - lähes poikkeuksetta - sellaista apeaa jolloin masennus ja väsymys valtaa mielen. Rakastan kyllä syksyä, mutta yleensä juuri elo-lokakuuta ja nyt taas huomaa, että mikään kunnon yöuni ei riitä. Elämässäni on myös ollut muita ahdistavia asioita, jotka ovat pyörineet päässä ja saaneet kyyneleet silmiin iltaisin. En halua tänne tuoda henkilökohtaisia ongelmia ja asioita vaan pitää tän blogin painonhallinta-asioissa.

No, joka tapauksessa. Hyviä uutisia: roskaruokaa ei ole tullut syötyä juurikaan. Ruokarytmi on pysynyt samana enkä ole kotona napostellut koko ajan. Huonot uutiset: suklaata tai karkkia olen syönyt melkein päivittäin. Nyt ainakin parin viikon ajan. Eli siitä pitäisi päästä pois. Unelma on edelleen se, että pääsisin vaikka edes 110 kiloon mutta mieluusti alle sataan. En tiedä miten siinä onnistuisin. Motivaatio ei kestä kauaa ja liikkuminen tuntuu pakkopullalta.

Katsotaan, jos innostuisin taas laskemaan kaloreita ja päivittelemään blogia! :)