Ajatuksia Superdieetistä

Viikonloppu, ja superdieetti yleisesti on sujunut ihan liian hyvin. Tämä on mulle aivan vierasta. Mielitekoja ei ole yhtään. Siis ei yhtään! Verensokeri pysyy koko päivän tasaisena, nälkää ei ole juuri ollenkaan kun syö tasaisesti, hiilihydraatin vähyys on vienyt hiilihydraattihimot mennessään jne. Olo on tosi hyvä. Vaatteet on löystyneet ja vaakaan astun huomenna. Ihan mahtava fiilis. Superdieettajien tuki on korvaamatonta, ja yhdessä me tsempataan toisiamme. Osa repsahtaa, mut suurin osa pysyy ruodussa, ja se on tosi hieno nähdä. Ja repsahtaneetkin saavat tukea ja kannustusta jatkamaan ohjeita tarkasti.

Alussahan tämä taival vasta on, enkä osaa sanoa, miltä tuntuu kun tätä noudattaa pidempään. On ihme, jos tällä ei tuloksia saavuteta. Tuntuu hyvältä saada kropan aineenvaihdunta normaaliksi, veikkaan sen olleen aika sekaisin, kun olen jojoillut koko nuoruus- ja aikuisikäni.

Mä en malta odottaa, että saan taas liikkua. Vielä en uskalla enkä saakkaan. Tänään olis kyllä tehnyt mieli ulkoilla, kun oli niin mahtava keli, mutta varsinkaan näin kylmä pakkasilta ei tee hyvää keuhkoille. Katsotaan jos ensi viikon jälkeen uskaltaisin aloittaa jumpat ja treenit - tai ainakin rauhallisen kävelyn!

Nyt mä lähden kaalipadan tekoon. Se on tässä huono puoli, kun koko ajan saa olla ruokaa laittamassa ja tiskiä tulee älyttömästi. :D

Mukavaa lokakuuta

Tämä päivä on sujunut hyvin. Olen todella iloinen, että herkuton viikonloppu piti! Eikä edes tehnyt tiukkaa. Ostin miehelle suklaapatukan, eikä tehnyt mieli edes maistaa sitä. Jes! Olen nyt noin viikon ollut ilman mitään herkkuja. En siis ole missään herkkulakossa, vaan tämä on ollut ihan tiedostamatonta ja haluan tietysti nyt pudottaa painoa kun motivaatiota kerrankin on.

Viikonloppuna lähden ystävien kanssa viettämään iltaa, ja silloin en laske kaloreita! Muutenkin tuleva viikko tulee olemaan tosi kiireinen, mutta aion pysyä ruokasuunnitelmassa. Tässä vielä tämän päivän syömiset:

Aamupala: Ruis-puolukkapuuroa rasvattomalla maidolla.
Lounas: Kana-feta-salaatti, raejuustoa ja banaani.
Välipala: Maitorahka ja mustikkakeittoa.
Päivällinen: Jauheliha-kasvis-pataa. Kananmuna. Lasi kevyttä karpalomehua.
Iltapala: 0,5dl pähkinöitä, 2 ruisjälkiuunipalaa tuorejuustolla, kinkulla ja kurkulla. Lasi kevyttä karpalomehua.

Liikunnan osalta oli lepopäivä.

Ainiin, nyt on jo lokakuu. Alle 3kk jouluun, silloin aion olla huomattavasti kevyempi kuin nyt!

Millainen on onnellinen viikonloppu?

Kerrankin mulla on vapaa viikonloppu. Mua ei haittaa menot viikonloppuisin, tykkään mennä ja tehdä ja nähdä ihmisiä, mutta nyt tuntuu just siltä, että on oikeastaan ihan mukava viettää kotiviikonloppu. Ehdin ainakin panostamaan tämän viikonlopun päätavoitteeseen: herkuton viikonloppu. Jep, päätin eilen tosissani pitää herkuttoman viikonlopun. Mitään ei oikeastaan tee mieli, ja haluan kuollakseni oppia nauttimaan viikonlopuista ilman herkkuja. Nykyään mulle tulee itse asiassa parempi olo henkisesti siitä, että noudatan terveellistä ruokavaliota ja saan kalorit pysymään alle kahdessa tuhannessa. Sitä oloa en vaihtais mihinkään. Se, että entisestä sohvaperunasta on tullut terveysintoilija, on niin mahtavaa. Roskaruoka ja herkut tuovat hetkittäisen hyvän olon joo, mutta sisimmässä on huono omatunto jo ennen niiden syömistä. Ja se olo vaan pahenee syömisen jälkeen. Sitten seuraavana päivänä sama uusiksi, kun on niin paha olla henkisesti, että luulee ruoan tuovan sen pienen hetken onnen. Mutta kunpa sellaiset sohvaperunat tietäisi, miten voisi saadan sen hyvän olon tunteen kokoaikaiseksi! Jos voisin tai osaisin, auttaisin muitakin sohvaperunoita pääsemään eroon sohva-herkku-kierteestä.

Musta tuntuu tosi hyvältä. Tuntuu, että oon niin paras, kun oon pystynyt tähän. Itsetunto on kohonnut, kun aiemmin pidin itseäni ihan huonona ja surkeana, kun en pystynyt elämään ilman herkkuja. Mutta tämä hyvä olo on niin ihanaa, etten todellakaan kaipaa takaisin vanhoihin elämäntapoihin. Se, että on saanut jotain aikaiseksi (tai ainakin aloitettua pitkän urakan), josta on unelmoinut koko elämänsä 8-vuotiaasta saakka, ei sitä voi sanoin kuvailla. Olen tajunnut vasta parin vuoden aikana, että todellinen unelma, jonka haluan toteuttaa eikä se vaadi rahaa tai muutakaan menetystä (paitsi epäterveellisen ruoan) on tulla kauniiksi, normaalipainoiseksi (tai ainakin lähelle sitä) naiselliseksi naiseksi. Miksi en sitten toteuttaisi tätä unelmaa? Jo 8-vuotiaana äiti sanoi, että parin vuoden päästä olen jo kasvanut muiden lasten mittoihin. Mutta olisihan se vaatinut perheen tekemiä elämäntapamuutoksia. Meidän kotona lohdutettiin ruoalla. Elämästä nautitittiin menemällä hampurilaisravintolaan tai tekemällä kotona pitsaa. Pieniäkin tilaisuuksia juhlittiin syömällä. Se ajatus on iskostunut mun päähän.

Ja nyt haluan nimenomaan oppia, että onnellinen viikonloppu ei edellytä epäterveellisen ruoan syömistä. Niinkuin ennen luulin, ihan tosissani luulin niin. Perjantaina töiden jälkeen suoraan kauppaan ostamaan molemmille lempisipsipussit ja dipit, kokista, puolen kilon irtokarkkipussi, miehelle suklaalevy, yleensä vielä videovuokraamon ja pitserian kautta kotiin. "Onnellinen viikonloppu" oli valmis. Näin mä luulin.

Ettekä arvaa, mitä mulle eilen kävi. Menin töiden jälkeen ärrälle, vuokrasin Diktaattorin (joka oli ihan älyttömän hauska!), katsoin koko illan sohvalla telkkaria, koska en koko viikkoon ole ehtinyt. Pari jaksoa BB:tä ja pari jaksoa Iholla -sarjaa. Sitten katsottiin elokuva. Koko tänä aikana join 2 lasia Cola Zeroa ja kupin teetä. Sen jälkeen olin vielä netissä pari tuntia ja pelattiin miehen kanssa "tunnistatko leffamusiikin" -peliä :D Kävin nukkumaan yhdeltä, ja sängyssä huomasin, että vatsa kurnii. Kunnes tajusin, et hitto, unohdin syödä iltapalan! En tosiaan ole koskaan UNOHTANUT syödä. Olen muutenkin ajatellut, et ihmiset valehtelevat, jotka sanovat, että unohtavat syödä. Eihän nyt ihminen voi sellaista unohtaa. No, näköjään voi. Huvitti vähän sängyssä. Tulipahan vähän vähemmän kaloreita eilen.

No nyt mun onnellinen viikonloppu koostuu eilisestä sohvailusta, mutta tein sen ihan nautinnolla ilman mitään syömisiä. Ja tänään aion lähteä uimahalliin vesijuoksemaan, siivoan kotona, mies tekee hyvää Jamie Oliverin ruokaa ja aion myös mennä sienestämään. Eikö kuulosta rentouttavalta? Illaksi vuokrataan varmaan joku toinen elokuva. Otan valokuvat tämän päivän ruoista, ihan vaan todistaakseni, että tämä tosiaan on herkuton viikonloppu ;)

(Hups, unohdin jo mainita ennen julkaisua, että paino on pudonnut puoli kiloa eilisestä. Hyvää vauhtia alaspäin, vihdoinkin!)

Millainen on sinun onnellinen viikonloppusi?