tiistai 15. tammikuuta 2013

Uusi yritys

Heippa kaikille.

Tänään aloitin superdieetin 100% noudattamisen uudestaan. Olo on jo paljon parempi, vaikkei mitään jaksakaan tehdä, mutta pahoinvointia ei onneksi ole enää. Mä oon tässä viimeisten päivien aikana pohdiskellut tätä muutosta elämässä, joka on hyvin toivottu ja odotettu. Enhän mä vielä mitään oo saavuttanut, mutta jotenkin on sellainen tunne, että ehkä mä vihdoin olen henkisesti kypsä tähän projektiin ja valmis muutoksiin. Se ei tule olemaan helppoa, ja ihan varmasti takapakkia tulee. Mutta mä en luovuta. Mä en halua vain hyväksyä itseäni tällaisena läskinä, haluan jotain parempaa. Mielestäni mä olen sen ansainnut. En tavoittele hoikkuutta, mutta terveempää ja kauniimpaa minää kuitenkin. Alkuun jo se tekisi paljon, että löytäisin vaatteita normaalilta osastolta kaupasta. Se olisi ihan mahtavaa, ja tavoittelemisen arvoista.

Kun olin sairaana, en kyennyt noudattamaan superdieettiä. Tunsin oloni säälittäväksi, kun en noin yksinkertaista ruokavaliota kykene noudattamaan. Toisaalta, enhän mä pystynyt syömään juuri mitään muutakaan. Silti tuntui siltä, kuin teen väärin ja oon epäonnistunut. Viikonloppuna, kun ruokahalu palasi, sorruin kaupan pitsaan sekä pariin suklaapatukkaan. Ajattelin, että nyt kun vielä voin, mä syön nämä. Mut ei ne oikeasti maistunut hyvältä, päinvastoin. Niistä tuli paha olo ja jälkikäteen pohdin, miten ihmeessä tollaseen p***aan voi ihminen jäädä koukkuun? Miten tuo "ruoka" VOI maistua hyvältä? Joo suklaa on ihan ok mutta en mä enää koskaan halua syödä sitä niin paljon, että vatsaan sattuu. En todellakaan. Se tunne ei ole kiva.

Vaan se mitä haluan, on tuntea hyvää fiilistä, joka mulla on nyt. Tunne siitä, kun on tehnyt päätöksen vihdoin onnistua (vaikkakin jouduin tekemään tän päätöksen uudestaan kun paranin) ja halu muuttua, ne tekevät sen hyvän fiiliksen. On tavallaan helpottunut olo, kun mun ei tarvitse joka päivä kamppailla mieleni kanssa "söisinko tämän? ei pitäisi mutta mieli tekee" jota normaalisti käyn laihduttaessa. Aiempina laihdutusyrityksinä olen laskenut kaloreita kiloklubissa, ja se mielen kanssa kamppailu oli päivittäistä. Tämä superdieetti sopii mulle, koska paperilla lukee selkeästi, mitä saan syödä, eikä jostain kumman syystä tulisi mieleenkään syödä sen listan ulkopuolelta. Näin mun ei tarvitse kamppailla mieleni kanssa ollenkaan! Ihan mahtavaa! Suosittelen tätä muillekin, joilla on huono itsekuri, ja jotka eivät vaan kykene noudattamaan "järkevää ruokavaliota" syömättä päivittäin herkkuja.

Tänään oon tosiaan syönyt superdieetin ohjeiden mukaan ja ruoka on ollut tosi hyvää ja vatsassa on hyvä olo. En ole ollut nälkäinen, itse asiassa nyt kun olen lähes vuodelevossa niin jätän välipalasta maitorahkan syömättä, koska en vaan saa viittä ateriaa kasaan päivän aikana. Tämän päivän ruoka on ollut ja tulee olemaan seuraavanlainen:

Aamupalaksi mansikkasmoothie.

We heart it
Lounaaksi kaalipataa.

Valio.fi
Välipalaksi pähkinöitä ja mansikoita.


Päivälliseksi lihapullia ja kurkkua.




Iltapalaksi maitorahkaa marjoilla.



Nam nam :) Mä lupaan ottaa joku päivä itse kuvat mun ruoista!



Mites muilla superdieettaajilla sujuu? Tai muilla laihduttajilla? :)

8 kommenttia:

  1. Ah, mitä oivalluksia! Juuri niitä mitä itsekin ajattelen harva se päivä. On kiva lukee niitä muidenkin ajatuksina, muistaa taas ite missä mennään. Voi itku toi mansikkakuva on niiiiin ihana! Tahdon kesän! kiva kun oot jo parempi, ja tauti hellittää otettaan :) Otaha varovaisesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä oivalluksia on yleensä vaikea kirjoittaa ylös, vaikka ne pyöriikin alitajuisesti mielessä monilla.
      Mansikat on mun herkkua kans, harmi että näin talvella täytyy tyytyä pakastemansikoihin. Ne ei todellakaan vedä vertoja kesän tuoreille! :)
      Varovaisesti otan joo ja lepään vielä loppuviikon. Maanantaina taas töihin :)

      Poista
  2. Itse menen Gofatgo-ruokavaliolla ja uskon, että superdieetissä on pitkälti sama idea kuin tuossa "alkuperäisessä". Jotenkin tuntuu, että ne määrät ja ruoka-aineet on sen verran tarkkaan mietitty, että nälkä ei pääse yllättämään ja ei myöskään herkkuhimo. Itse ruokia tärkeämmäksi olen kuitenkin huomannut ateriavälin. Se kun on tarpeeksi pieni 3-4 tuntia, ei minkäänlaista lipsumista tapahdu.

    Tsemppiä kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säännöllinen ateriarytmi (ja tietty laadukas ruoka) tekee ihmeitä myös mieliteoille! :) Tsemppiä sinullekin!

      Poista
  3. Hirmu kiva, että olo on jo parempi! :)

    VastaaPoista